Tietyt keskustelut tai juttutuokiot ovat muodostuneet aikuistumisriiteiksi. Tulee hetki, kun on aika istua alas ja keskustella siitä, kuinka pärjätä luokan kiusaajan kanssa, tai jutella seksistä, suostumuksesta ja murrosiästä. Nykyään sosiaalinen media, filtterit ja selfiet ovat huippusuosittuja, joten ei ole koskaan ollut parempaa aikaa pitää selfie-keskustelua lapsen kanssa ja auttaa häntä kulkemaan verkkomaailmassa. Joten aloitetaanpa heti.
Kuinka sosiaalinen media vaikuttaa hyvinvointiin?
Yli kolmannes teini-ikäisistä viettää kolme tuntia päivässä (tai enemmän) selaten sosiaalisen median syötteitä, joten voidaan hyvin sanoa, että sosiaalinen media ei ole häviämässä mihinkään. Se voi auttaa meitä pitämään yhteyttä ystäviin ja perheeseen, tallentamaan muistoja, ymmärtämään ja oppimaan eri taustoista tulevia ihmisiä ja jopa taitamaan uusimman tanssivillityksen.
Miksi on siis niin, että mitä enemmän aikaa nuoret viettävät sosiaalisessa mediassa, sitä todennäköisemmin heillä on alhainen itsetunto ja mieliala sekä epävarma olo omasta kehostaan? Tutkijoiden nykyinen näkemys on, että sosiaalisen median mahdollinen positiivinen tai negatiivinen vaikutus nuorten elämään riippuu siitä, kuinka (ei niinkään kuinka paljon) nuoret käyttävät sosiaalista mediaa.
Aktiivinen yhdessä tekeminen ja toimiminen sekä sisällön jakaminen saattavat antaa yhteisöllisyyden tunteen ja parantaa mielialaa. Mutta runsas ajankäyttö passiivisesti selaillen saattaa aiheuttaa myös yksinäisyyden ja eristyksissä olon tunteita. Sosiaalisen median yksi kielteisistä vaikutuksista on se, kuinka se voi saada keskittymään ulkonäköön ja tuntemaan, ettei ole tarpeeksi hyvä, jos ei ole tietyn näköinen. Sosiaalisen median ja alhaisen itsetunnon välillä on selvä suhde. Itsensä arvottaminen tykkäyksillä ja kommenteilla ja itsensä vertaileminen muihin voivat myös vaikuttaa negatiivisesti itsetuntoon. Yksi tärkeimmistä syistä tähän on se, että monet verkossa näkyvät valokuvat ovat digitaalisesti vääristeltyjä eivätkä kuvasta oikeaa elämää.
Digitaalisesti vääristelty vs todellisuus
Usein sosiaalisessa mediassa nähdään vain ihmisten elämän kohokohdat, ja useimmat jakavat esille vain "parhaat" versiot itsestään. Jos kaikki lapsen verkossa näkevät kuvat ovat huolellisesti valikoituja, muokattuja ja filttereillä säädettyjä, sillä voi olla negatiivinen vaikutus varmuuteen omasta kehosta.
Kun neljä viidestä tytöstä sanoo vertailevansa ulkonäköään muihin ihmisiin sosiaalisessa mediassa, "täydellisen selfien" julkaiseminen voi tuntua pikemminkin velvollisuudelta kuin harmittomalta hauskanpidolta. Viimeaikaiset tutkimuksemme osoittavat, että tytöt ottavat keskimäärin jopa 14 selfietä yrittäessään saada juuri sen "oikean" otoksen ennen julkaistavan kuvan valintaa. Sosiaalisen median filttereillä avulla voidaan muuttaa ulkonäköä niin, että se mukautuu epärealististen kauneusihanteiden mukaiseksi. Filtterit poistavat viat, kirkastavat ihoa, pidentävät silmäripsiä – lista sen kuin jatkuu.
Selfieiden ottaminen ja filtterien käyttö voi olla luovuuden ja itseilmaisun lähde. Mutta kun niitä käytetään yhteiskunnan kauneusihanteiden pönkittämiseen, tai kun lapsi on liian epävarma julkaistakseen muokkaamattomia kuvia, se on merkki siitä, että asiasta on muodostunut ongelma. Itse asiassa neljännes tytöistä ajattelee, etteivät he näytä tarpeeksi hyvältä ilman valokuvien muokkausta – koskaan ei siis ole ollut parempaa aikaa käydä selfie-keskustelu.
Kuinka selfie-keskustelun voisi pitää?
Voit auttaa lasta ajattelemaan sosiaalisen median käyttöä kriittisesti ja fiksusti ja parantamaan lapsen itsetuntoa, itseluottamusta ja hyvinvointia. Anna lapselle siis ohjeita seuraavista aiheista:
